Loading...

Me soitamme sinulle!

TÄYTÄ YHTEYDENOTTOLOMAKE

Hanki yrityksellesi maksuratkaisu jo tänään - me autamme sinut alkuun!
Voit myös ottaa suoraan yhteyttä myyntiimme: +358 (0)9 315 82 556 tai myynti@bambora.com

Käteisen käyttö vähenee Pohjoismaissa

Hero Cashless Website Hero Cashless Website Placehoder

Vaikka käteisen käyttö on kasvussa suuressa osassa maailmaa, Pohjoismaat vaikuttavat valinneen täysin vastakkaisen polun. Turvautumalla yhä enemmän digitaaliseen maksamiseen, Pohjoismaiset yritykset tavoittelevat pienempiä käsittelykuluja ja turvallisempaa maksamista, samalla vähentäen rahanpesun riskiä. Avoimuus uutta teknologiaa kohtaan, sekä vahva luottamus instituutioihin tekevät pohjoismaalaisista edelläkävijöitä ja mahdollisesti maailman ensimmäisen käteisettömän yhteiskunnan rakentajia.

Konsepti "käteisetön yhteiskunta" on ollut väittelyiden aiheena jo vuosikymmenten ajan ja monet ovat ennustaneet, että Pohjoismaat tulevat olemaan ensimmäisiä maita, jotka tähän reagoivat. Vuonna 2018, Tukholman Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun ja Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun tutkijat asettivat jopa aikarajan muutokselle. He laskivat, että 24. maaliskuuta 2023 on se päivä, jolloin ruotsalaisten kauppiaiden ei ole enää kannattavaa vastaanottaa käteistä. He arvioivat myös, että puolet Ruotsin kauppiaista eivät enää vastaanota ollenkaan käteistä vuonna 2025.

Nämä ennusteet heijastuvat vahvasta trendistä Ruotsissa ja koko Pohjoismaissa. Vuonna 2016, käteisellä tehdyt maksut kattoivat ainoastaa yhden prosentin maksuliikenteestä Ruotsissa ja käteistä käytettiin ainoastaan 20 prosentissa maksutapahtumissa. Luku on puolet vähemmän, kuin viisi vuotta aiemmin. Tanskassa käteisen kysynnän lasku vaikutti Nationalbankin päätökseen lopettaa omien setelien tuottamisen vuonna 2015, ja sen sijaan ulkoisti tehtävän ranskalaiselle palveluntoimittajalle. Suomen Pankki on laskenut, että setelien käyttö loppuu Suomessa viimeistään vuoteen 2029 mennessä. Norjassa tavoite olla käteisetön yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä on nostettu jopa poliittiseksi tavoitteeksi konservatiivisen puolueen keskuudessa.

Luottamus ja avoimuus on tärkeää

Tässä suhteessa, Pohjoismaat erottuvat selkeimmin muista maista, joissa käteisen käyttö on yleisesti nousussa. Kaksi potentiaalista syytä tähän ovat, että pohjoismaisilla on korkea luottamus suuriin instituutioihin, kuten pankkeihin ja he ovat avoimempia uutta digitaalista teknologiaa kohtaan. Korttimaksaminen on tästä hyvä esimerkki. Visan statistiikka osoittaa, että Pohjoismaat ovat "maailmanjohtajia" mitä tulee kortilla maksamiseen, käyttäen maksutapaa jopa pienimpiin ostoksiin, jolloin useimmat maat suosisivat käteistä. Tästä syystä, korttimaksaminen on ylivoimaisesti suosituin maksutapa täällä Pohjolassa.

Toinen esimerkki Pohjoismaisesta avoimuudesta moderneja maksutapoja kohtaan on mobiilimaksamisen suosion kasvu. Palveluilla Mobile Pay, Swish ja Vipps on yhteensä yli 13 miljoona käyttäjää Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. Ne palvelevat tänä päivänä noin puolia Pohjoismaisesta väestöstä. Nämä mobiilisovellukset olivat pankkien kehittämiä vaihtoehtoja käteisen siirtämiselle, mutta niitä voi nykyisin käyttää maksamiseen myymälässä vai verkkokaupassa. Ruotsin kansallispankki, Riskbank, tutkii myös uusia keinoja korvata käteinen digitaalisella vaihtoehdolla. Ideana on luoda uusi digitaalinen valuutta, e-kruunu, joka antaisi kansalaisille täysin digitaalisen ja Ruotsin hallituksen tukeman vaihtoehdon käteiselle.

Rahan säästäminen ja rikollisuuden ehkäiseminen

Mutta uuteen teknologiaan ja pankkeihin luottaminen eivät ole ainoita syitä siihen, että Pohjoismaat ovat pikkuhiljaa luopumassa käteisestä. Yksi suurimmista eduista digitaalisessa maksamisessa on sen tuottama säästö. Tutkimus vuodelta 2018 osoitti käteisen käsittelyyn liittyvien kulujen olevan suurin syy siihen, että kauppiaat haluavat luopua käteisen käytöstä. He arvioivat, että normaali ruotsalainen kauppias viettää päivittäin jopa 113 minuuttia käteisen käsittelyyn ja että käsittelykulut lisäävät 4.1 prosenttia ostoksen summaan. Tätä voidaan verrata korttimaksamiseen, jonka kulut lisäävät keskimäärin 0.4 prosenttia ostoksen summaan. Tutkijat päättelivät myös, että käteisen käytön vähentyessä, jäljelle jäävät käteismaksut tulevat olemaan jopa nykyistä kalliimpia kulueriä. Tästä syystä, sekä varkausriskin pienenemisen vuoksi, niin kauppiaat kuin pankitkin näkevät ainoastaan edut käteisettömässä yhteiskunnassa.

Toinen syy digitaalisten maksuratkaisujen suosioon on, että ne tekevät rikollisten toiminnasta vaikeampaa. Käteinen on rikollisten suosima maksutapa, sillä sitä on vaikeampi jäljittää ja sitä käyttäessä ostajan ei tarvitse todistaa henkilöllisyyttään. Ilman käteistä, rikollisorganisaatioiden toiminnasta ja rahanpesusta tulee huomattavasti hankalampaa.

Mielenkiintoinen esimerkki tällaisesta dilemmasta löytyy Intiasta vuodelta 2016. Tuolloin Intian hallitus yritti torjua korruptiota ja muita rikoksia poistamalla 500 ja 1 000 Intian rupia setelit kansalaisten käytöstä. Nämä kaksi setelinarvoa, jotka yhdessä kattoivat noin 86 prosenttia koko Intian käteisvarasta, mitätöitiin yhdessä yössä ja ihmisille annettiin 50 päivää aikaa toimittaa kyseiset setelit pankkeihin, josta he saivat korvaavat setelit. Projektin idea oli suodattaa "pimeä raha" julkiseksi, jossa siitä voidaan vähentää verot ja samalla paljastaa tahot, joilta löytyy suuria summia käteistä rikollisen toiminnan tuloksena. Vaikka tämä kokeilu aiheutti paljon sekaannusta ja osoittautui lopulta epäonnistuneeksi, se kuvasi käteisen oleellisen roolin rikollisuudessa.

Mikä meitä sitten hidastaa?

Vaikka käteisettömässä yhteiskunnassa on selkeitä etuja, idea on saanut myös vastustusta. Monien argumenttien mukaan käteisen käytön kokonaan lopettaminen aiheuttaisi sen, että tietyt kohderyhmät, kuten iäkkäämmät kansalaiset, kokisivat suuria haasteita arjessaan. Toisena riskinä koetaan myös se, että jos olemme täysin riippuvaisia digitaalisista maksuista, se saattaa tehdä taloudestamme heikompaa. Mahdollisen kriisitilanteen ilmetessä käteinen olisi ainoa toimiva valuutta, sillä se ei tarvitse sähköä tai internet-yhteyttä.

Ennen kuin nämä mahdolliset haasteet ratkaistaan, ei yksikään Pohjoismaa vaikuta olevan valmis täysin käteisettömään yhteiskuntaan. Selkeää taas on, että korttimaksamisen, mobiilimaksamisen ja muiden digitaalisten maksutapojen ollessa näin nopeita ja helposti saatavilla olevia, useimmat pohjoismaalaiset kuluttajat eivät yksinkertaisesti enää tarvitse käteistä päivittäisessä elämässään. Sen perusteella Pohjolan kansat ovat käytännössä, mutta eivät virallisesti, jo käteisettömiä yhteiskuntia.